Kahvipöytäkeskusteluissa asiaa on aina välillä sivuttu ja
perisuomalaiseen tapaan heitetty epäilyksen siemeniä tai tuotu esiin raakoja tosiasioita elämästä. Osa uskoo, että kyllä Siperia
opettaa ja se siitä vielä rauhoittuu. Osa on jo tottunut tai turtunut
tähänkin asiaan hurahtaneeseen koulutuspäällikköön. Tosiasia on se, että kukaan ei sisäistä tätäkään ajatusta
muutaman teennäiseltä kuulostavan kehotuksen perusteella eli jos odotan positiivisuutta
–pitää asiaa avata enemmän niin henkilökunnalle kuin itsellenikin.
Tästäkin aiheesta löytyy todella paljon kirjoja. Tämän tekstin kirjoittamiseen ja ajatuksiin ovat vaikuttaneet erityisesti kuvassa olevat kirjat.
Positiivisuus
ei minustakaan ole sitä, että aina pitää hymyillä, olla tekopirteä tai että
ongelmat ja murheet vain unohdetaan ja lakaistaan maton alle. Elämä ei ole aina
oikeudenmukaista ja suurien kriisien kohdalla voi tuntua loukkaavaltakin jos joku kehottaa vain
ajattelemaan positiivisesti. Elämään myös kuuluvat kaikenlaiset tunteet ja
negatiivisten tunteidenkaan tukahduttaminen ei ole hyvästä. Jarkko Rantanen
neuvoo kirjassaan unohtamaan sellaisen positiivisen ajattelun, jossa kaikki
negatiiviset ajatukset tulee kääntää positiivisiksi. Hyvää positiivista
ajattelua on ajatella myönteisesti kaikista tunteistaan myös negatiivisista.
Positiivisuus on omien
tunteiden käsittelyä ja itsetuntemusta. Omat ajatuksemme aiheuttavat meille paljon ahdistusta. Roikumme kiinni vanhassa, pelkäämme tulevaa, märehdimme
samoja asioita uudelleen ja uudelleen, moitimme ja syyllistämme
itseämme jne. Usein myös vuodatamme näitä muille työyhteisössä. Ei ole kenellekään hyväksi
jatkuvasti velloa negatiivisissa tunteissa ja niiden tuominen työyhteisöön voi vaikuttaa muidenkin jaksamiseen. Omaa ajatteluaan ja tunteiden käsittelyä voi kehittää. Tämän voi vaikkapa aloittaa tarkkailemalla ja tiedostamalla omia ajatuksiaan ja keskustelunaiheitaan -ovatko ne pääasiallisesti positiivisia vai negatiivisia.
Positiivinen asenne
on osa ammatillisuutta ja työelämätaitoja. Kun omaat hyvän asenteen -suhtaudut työhösi myönteisesti, olet motivoitunut, sitoutunut ja haluat
kehittyä työssäsi. Olet aidosti ylpeä työstäsi ja haluat tehdä sen parhaalla
mahdollisella tavalla. Toimit asiakaspalveluasenteella ja asetat yhteisön edun
oman etusi edelle. Ihmissuhde- ja asiakaspalvelutyössä (ja aikuisena) pitää osata
hillitä omia tunteitaan ja minusta työnantajalla on oikeus olettaa, että
asiakkaat ja työkaverit kohdataan myönteisesti.
Jos on huono päivä –senkin voi sanoa, mutta samalla miettiä miten voisi suojella muita omalta huonolta ololtaan ja olla tartuttamatta sitä.
Positiivisuus on
vuorovaikutustaitoja. Sosiaalisesti kyvykäs henkilö tulee toimeen muiden
kanssa. Hän haluaa ymmärtää muita, kuuntelee, kannustaa ja osaa virittäytyä samalle
aaltopituudelle erilaisten ihmisten kanssa. Aito
kiinnostus, kunnioitus ja arvostus heijastuvat vuorovaikutukseen ja
usein myös metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Positiivisen
uudelleensommittelun avulla on mahdollista kehittää suhtautumistaan toisiin.
Siinä tulee unohtaa kaikki henkilöön liittyvät ennakko-asenteet ja luoda
uudenlainen myönteinen mielikuva hänestä. Oman suhtautumistavan muutos voi
muuttaa ratkaisevasti yhteistyötä tuon henkilön kanssa. Tätä kannattaa kokeilla
myös opiskelijaryhmän kanssa.
Positiivisuus on
optimismia. Se tarkoittaa sitä, että uskoo ratkaisujen löytymiseen ja siihen, että asiat järjestyvät. Optimisti keskittyy vahvuuksiin, toimii ongelmatilanteissa aktiivisesti ja tsemppaa muutkin mukaansa. Vastakohtaisesti
pessimisti huomaa vain ongelmat ja vaikeudet ja helposti juuttuu märehtimään
niitä tai vanhoja asioita näkemättä ratkaisuja tai mitään hyvää asioissa.
Pessimismin ilmenee myös valittamisen kulttuurina, johon törmää monessa työpaikassa. Itse ainakin toivon omaan
työyhteisööni ja lähelleni valoisia ja elämänmyönteisiä henkilöitä, jotka luovat
meille kaikille uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.
Positiivisuus on
kiitollisuutta siitä mitä sinulla on. Useissa kirjoissa neuvotaan kirjoittamaan
päivittäin ylös asioita joista on kiitollinen. Tutkimusten mukaan tällainen kirjoittaminen
lisää onnellisuutta. Positiivisuus on kykyä iloita elämän
pienistä asioista ja huomata kaikki hyvä ympärillä. Kun pyrkii elämään tässä
hetkessä -ei kadu asioita joita teki tai ei tehnyt, eikä murehdi asioita joita
tulevaisuudessa voi tapahtua. Ihmisen ajattelulla on uskomaton voima. Jos uskot
ettet osaa jotain tai ettet selviä jostain –alitajuntasi alkaa toimia
ajatustesi suuntaisesti ja aivosi ikään kuin aktivoituvat jarruttamaan
toimintaasi. Sama tapahtuu myös toisinpäin. Myönteisyys, usko itseesi tai
muihin aktivoi haluamiasi asioita tapahtumaan. Se mihin keskityt lisääntyy ja
positiiviset tunteet synnyttävät positiivisia asioita elämääsi.
Positiivisuus on
terveytesi hoitamista. Negatiivinen ajattelu on uuvuttavaa. Se
vie energiaa ja saa elimistömme voimaan huonosti. Jos ajattelemme jatkuvasti vaaroja, ongelmia
ja epäonnistumisia –elimistömme tulkitsee ne oikeiksi uhkiksi ja virittää kehon
puolustusreaktiot käyntiin. Elimistömme
on tällöin omien negatiivisten ajatustemme vuoksi stressitilassa ja jatkuessaan
kauan tällainen lievä stressi on erityisen vaarallista terveydelle. Positiiviset
tunteet puolestaan alentavat verenpainetta, vahvistavat immuunipuolustusta ja edistävät terveellisempiä elämäntapoja sekä sairauksista toipumista.
Mitä tähän loppuun nyt sitten sanoisi kuin että hypätään
yhdessä hymyillen ihanalle positiivisuuden pilvenhattaralle ja saamme aikaan
onnellisen työyhteisön, jossa kaikilla on hyvä olla. ”Ollaan siis positiivisia ja ajatellaan positiivisesti, ja ennen kaikkea käyttäydytään positiivisesti niin itseämme kuin kaikkia muitakin kohtaan J ”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti